Oppimisen ja opiskelun yksilöllistyminen ja joustavat opintopolut ohjaamisosaamisen näkökulmasta
Opettaja omalla esimerkillään vaikuttaa siihen, miten opiskelutoverit asennoituvat erilaisiin oppilaisiin, erityisesti silloin kun on kyse sellaisista oppilaista, jotka helposti saattaisivat tulla kiusatuiksi tai jäädä ulkopuolisiksi muusta ryhmästä. Opettajalla pitää olla ymmärtämistä, oikeaa asennetta, halua, rohkeutta, tietoisuutta ja suvaitsevaisuutta. Erilaisia ns. monenlaisia oppijoita ovat mm. ne joiden diagnoosina voi olla lukihäiriö, kuulovamma, näkövamma, liikuntavamma, ADHD, dysfasia, lievä kehitysviivästymä, autismi/Asperger, tunne-elämän häiriö/sosiaalisesti sopeutumaton ja vaikea kehitysviivästymä.
Opetussuunnitelmamme mukainen pedagogiikkamme periaate on integratiivinen tietokäsitys. Integraatio ja inkluusio ovat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelu yleisopetuksessa. Molemmat termit tarkoittavat kaikkien oppilaiden opiskelua yhdessä siten, että jokaiselle tarjotaan tarvittavat tukitoimet omassa lähikoulussa. Inkluusiossa asia nähdään vielä laajemmin kuin integraatiossa, eli se tarkoittaa täydellistä integraatiota, jossa kukaan ei alun perinkään ole ollut erillään toisista. Helanlahden mukaan Integraatioajattelun isä on Dunn (1968) havaitsi tutkimuksessaan, että lievästi kehitysvammaiset oppivat yhtä hyvin normaaliopetuksessa kuin erillisissä erityisluokissa. (Helanlahti 2001.) Perus- ja ammatillisessa opetuksessa käytetyn HOJKSin lisäksi luokkaopetuksessa toimenpiteitä ovat mm. opetuksen rytmittäminen, vaihtoehtoisten suoritustapojen hyväksyminen osaamisen osoittamisessa, työparityöskentely, selkokielisyys puheessa ja teksteissä, opetusmateriaalien yksilöllistäminen, joustavat opetusjärjestelyt, elämänhallinnan ongelmien tunnistaminen. Vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen sekä onnistumiskokemuksien luominen on tärkeää. (Jauhola & Miettinen 2012, 78.)
Kasvatuspsykologi, professori Kirsti Lonka luennoi 7.lokakuuta 2014 Erilaisen oppimisen päivässä siitä miltä näyttää tulevaisuuden koulu. Hänen mukaansa pojat kyynistyvät, vieraantuvat koulussa ja tytöt sen sijaan uupuvat. Tämä voi heijastua 20 v. päähän työelämään. Lonkan mukaan sen sijaan että keskitytään puutteisiin ja ongelmiin, rakennetaan ihmisten vahvuuksille. Lisää aiheesta Blogs.helsinki.fi/mindthegap
ja positiivisen psykologian voimasta https://www.ps-kustannus.fi/positiivisenpsykologianvoima.html
Miten motivaatio ja kiinnostus sekä hyvinvointi linkittyvät toisiinsa? Kasvatustieteen tohtorit Heta Tuominen-Soini ja Anna Tapola kertovat, kuinka nämä asiat näkyvät oppimisessa:
“Pelkkää lasten ja nuorten koulusuoriutumista ei tule tuijottaa, vaan pitää huomioida heidän koko persoonansa ja hyvinvointinsa. Motivaatio, kiinnostus ja hyvinvointi muodostavat parhaimmillaan toisiaan tukevan myönteisen kehän. Motivaatio ja kiinnostus heijastavat osaltaan hyvinvointia; jos ei voi hyvin, on vaikea motivoitua ja kiinnostua mistään.”
“Lasten ja nuorten oppimisinnon säilyminen edellyttää koulumaailmaa, jossa suoritusten vaatimukset pysyvät kohtuullisina, kilpailua ja arvosanoja ei painoteta liikaa ja jossa yksilöllisten oppimispolkujen kulkeminen on sallittua.”
Erityisopetuksen integrointi ei aina toimi kuten “Strömsöössä”
Tässä on muutama lainaus opettajien sähköpostiviesteistä.
“Meille luvattiin koulutusta ja resursseja, mutta usein oppilas vain tuupataan tavalliseen luokkaan. Integraatio on pahimmillaan laillinen heitteillejättö, kirjoitti yläkoulun erityisopettaja.”
“Erityisopettaja ehtii vain harvoin luokkaan ja koulunkäyntiavustajia on vähän.”
“Aikani ja kykyni eivät riitä erityiseen tukeen ja muuhun opetukseen samalla tunnilla, hän totesi.
Hellström on syvästi huolissaan erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden eriarvoisuudesta.”
“Tämä maa jakaantuu kahtia. Se on jo alkanut ja se tulee syvenemään, jos asiaan ei erityisesti puututa. Nyt tarvittaisiin ripeitä toimia, jotta kunnat jotka jättävät sijaiset palkkaamatta ja muutenkin aliresursoivat koulunsa, saataisiin pysähtymään jokaisen suomalaisen lapsen koulutusoikeuden pyhyyden äärelle.”
Lähde
http://yle.fi/uutiset/opettajat_erityisopetuksen_integrointi_pahimmillaan_oppilaan_heitteillejattoa/2929366
Hyvä avaus Educaat! Nostatte esille tärkeitä näkökulmia. Ajatukset ja periaatteet ovat usein kiitettäviä, mutta käytännön toteutukset eivät ihan yllä ajatusten tasolle. Syinä usein paitsi resussiongelmat, myös opettajien oma joustamattomuus ja halu tehdä asioita toisin. Kaikki ei tosiaan aina mene niin kuin Stömsöössä. Maija
VastaaPoistaOpetustyön uudistajille toivoisin aina idealismin ja kehittämisinnon rinnalle myös sitä opetusmaailman arkirealismin tuntemista ja huomioimista.
VastaaPoistaKoulutuksella pyritään hyvään. Hyvään oppimiseen, ihmisenä kasvuun ja kehittymiseen. Hyvään yhteiskuntaan. Hyvään elämään ja tulevaisuuteen. Lonka tuo esiin lapsen näkökulmaa. Kuinka hyvin koulutuksen suunnittelijat näkevät lapsen maailmaa. Lapsen maailma toimii usein toisin, kuin mitä aikuinen luulee. On kyky nähdä lapsi.
VastaaPoistaEn tiedä vielä, miten ammatillisen koulutuksen kentällä toteutuu erilaisten oppijoiden huomioiminen opetuksessa ja onko ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopettajia. Ajattelisin, että perusopetuksen mallia voisi käyttää ammatillisessakin oppilaitoksessa eli pääosa opetuksesta isossa ryhmässä ja hankalimmat aineet tai aineiden osat pienryhmässä, jota ohjaa erityisopettaja. On varmaan kyse resursseista, järjestetäänkö erityistarpeita omaaville opiskelijoille tarpeeksi tukea, mutta mielestäni varsin hyvin nämä opiskelijat voivat olla samoissa oppilaitoksissa kuin muutkin.
VastaaPoista