Erilaiset opintopolut

 

 

Erilaiset opintopolut

Tampere; Joustavat opintopolut

Erilaisten opintopolkujen aihealue on hyvin laaja nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa, puhumattakaan siitä, jos mukaan otetaan kansainvälisyysnäkökulma ja kansainväliset opinnot. Tulevaisuudessa globaali opiskelu ja opintopolkujen erilaistuminen tulevat voimakkaasti lisääntymään, paitsi fyysisenä liikkuvuutena maiden ja maanosien välillä, ennen kaikkea virtuaalisena kanssakäymisenä verkon välityksellä.  Tästä aiheesta vaikuttava teos ja ajatuksia herättävä kirja on Mika Mannermaan kirja Jokuveli, Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa (2008). Kirjan pohjalta esitetyt ajatukset nostattavat pohtimaan näkökulmia moniaikaisesta ja kaikkialla läsnä olevasta ubiikkiyhteiskunnasta, joka on jo nyt todellisuutta; yhteiskunta, jossa langaton tiedonsiirto ja verkottuminen ovat mahdollisia kenelle tahansa, milloin tahansa, missä tahansa ja minkä välityksellä tahansa (Mannermaa 2008,30). Jotta voimme tulevaisuuden opettajina auttaa opiskelijoitamme liikkumaan rajattomien mahdollisuuksien meressä, löytämään oman paikkansa ja tulemaan toimeen jatkuvassa muutoksessa, meidän on itse oltava valmiita katsomaan opintopolkuja hyvin laajasti ja avoimin mielin. Aikakäsitteemme polykronisoituessa ja instantismin yhä lisääntyessä ja pirstoessa tietokäsitystämme ja samalla opintojen suoritustapoja ja monipuolistaessa niin hyvässä kuin pahassa työelämän vaatimuksia, on nähtävä simplismin filosofian ja systeemiälyksikin kutsutun asioiden jäsentämisen ja arvottamisen olevan parhaita oppeja yhteiskunnassamme toimimiseen (Mannermaa 2008, 9, 55, 57). Tämä taas tarkoittaa opiskelijoiden ohjaamista entistä yksilöllisempiin valintoihin. Herääkin kysymys, onko opettajien vastuu oppilaan ohjaamisessa tulevaisuuden valtavien mahdollisuuksien edessä jopa liian suuri.

 

Opintopolkujen pohdinta nousee opettajan omien taustojen kautta ja toisaalta opiskelijoiden opintopoluista. Opettajan omat polut ja opiskelijoiden polut ovat jossain määrin yhteneviä tai risteäviä. Opettajan omakohtaiset kokemukset ovat aina taustalla, itse kunkin elämänvaiheiden kautta. Lukion jälkeen hakeutuminen esim. tuotemuotoilijan opintoihin, vaikka muitakin vaihtoehtoja oli mietinnässä, kuten peruskoulun opettajaksi kouluttautuminen. Muotoilijan amk-tutkinto antoi paljon yleissivistystä ja ammatillista osaamista. Toisinaan tapahtuu täyskäännös valmistumisen aikoihin ja alkaa uusi vaihe, käsityöammatin opinnot ja ihmisläheinen työ. Opettajaopiskelijan omista taustoista löytyy kosmetologiopinnot, ja työnkuva laajeni kädentaitojen lisäksi asiakasneuvontaan, myyntiin ja työpaikkaohjaajana toimimiseen. Alalla työskentely tarjosi mahdollisuuden laajentaa kokemusta ja hyödyntää osaamista maahantuonnin parissa. Työnantajan myötävaikutuksella opiskelut laajenivat Rastor Collegeen Helsinkiin myynnin- ja markkinoinnin ammattitutkinnon suorittamiseen. Opettajakokemusta kertyi kauneudenhoitoalan tuntiopettajan tehtävissä. Tämän polun kautta opettajuuteen tuli työelämän kokemusta ja tietotaitoa.

Opettajuuden polkuun sisältyy toisinaan merkittäviä päätöksiä, tietoisia valintoja. Kuten halu lähteä täysipainoisesti kohti ammatillista opettajuutta, rohkeutta irtisanoutua vakituisesta työsuhteesta ja aloittaa uudet opinnot, kuten estenomiksi Turun ammattikorkeakoulussa, jolloin samanaikaisesti silti mahdollistui osa-aikainen työskentely opettajana kauneudenhoitoalan peruskoulutuksessa. Esimerkiksi estenomin tutkinto toimii pohjakoulutuksena kauneudenhoitoalan ammatilliseen opettajakoulutukseen. Opettajaopinnot ja tutkinnot yhdistyvät opettajana toimimiseen, välillä osa-aikaisesti, välillä päätoimisesti työstä nauttien.

Pitkä ja polveileva opintopolku näkyy opettajuudessa hyvässä valossa. Ilman monipuolista kokemusta ja ensimmäisen ammatin jälkeen tehtyä alan vaihdosta, olisi huomattavasti vaikeampaa ymmärtää opiskelijoita, jotka pohtivat tulevaisuuden suunnitelmiaan. Aina ensimmäinen valinta ei osu oikeaan ja vaatii rohkeutta ja oman aikansa löytää unelmansa ja kulkea niitä kohti. OAJ:n sivuilla ammatillisen perustutkinnon suorittaneita luonnehditaan laaja-alaisen perusosaamisen saavuttaneiksi henkilöiksi, joiden on hyvä rakentaa erilaisia urapolkuja perusosaamisensa pohjalta (OAJ 2014).

 Yksilöllisten opintopolkujen tukemisessa kysymyksen herättää se seikka, että ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistunut nuori, joka haluaisikin vaihtaa alaa, joutuu nykyisen nuorisotakuun voimaan tultua hakijajonon hännille. Tämä siitä syystä, että hän on jo saanut nuorisotakuun puitteissa yhden ammatin. Voiko olla niin, että nuori syrjäytyykin tässä tilanteessa pahemmin kuin omaa paikkaansa kauemmin miettinyt ja välivuotta (tai vuosia) pitänyt nuori? Ongelma on todellinen ja laaja, kuten Nuorisotutkimusseuran julkaisemassa kirjassa Nuorisotakuun arki ja politiikka (2014) tulee ilmi mm. Anu Gretschelin ja Pirjo Junttila-Vitikan kirjoituksessa. Gretschel ja Junttila-Vitikka käsittelevät osiossaan ”Jossain toisessa ajassa hän olisi jo kiinnittynyt”, nuoria, jotka palautuvat yhä uudelleen Ohjauspalvelun asiakkaiksi, koska riittävää ohjausta ja rohkaisua oman alan löytämiseen ei ole ollut (Gretschel, Paakkunainen, Souto & Suurpää toim. 2014, 61). On olemassa vaara, että nuorisotakuusta, joka sinällään on hyvä asia saattaa tulla peikko, jonka vaikutuksesta koulutuksista voi tulla työvoimaresurssien säilytyspaikkoja ilman todellista yksilön ja yhteiskunnan hyötyä kuten Mirja Määttä samaisen Nuorisotakuun arki ja politiikka julkaisussa arvelee (Gretschel, Paakkunainen, Souto & Suurpää toim. 2014, 204).

Erilaisten opintopolkujen tunnistaminen, hyväksyminen ja mahdollistaminen on nyt ja tulevaisuudessa suuri yhteiskunnallinen, ja maailmanlaajuinenkin, kysymys. Yksilön ja yhteiskunnan intressit eivät välttämättä kohtaa kitkattomasti, mutta tästä huolimatta tulisi löytyä riittävästi tukea ja ymmärrystä yksilön oma-aloitteisen ja itseohjautuvan uran luomisen alkuun saattamiseen.

 

Lähteet:

Gretschel, Paakkunainen, Souto & Suurpää (toim.) Nuorisotakuun arki ja politiikka 2014 http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/nuorisotakuun_arki_ja_politiikka.pdf, viitattu 30.12.2014

Mannermaa Mika Jokuveli Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa  WSOY WS Bookwell Oy 2008 Juva

OAJ http://www.oaj.fi/cs/oaj/toisen%20asteen%20koulutus, viitattu 30.12.2014